*

HannuTapioTanskanen

Ex-Greenpeace johtaja - ihmisen CO2 pelasti maapallon elämän

  • Hiilidioksidin dramaattinen vaikutus kasvuun.
    Hiilidioksidin dramaattinen vaikutus kasvuun.

 

 

Greenpeacen perustaja ja sen terrorijärjestöksi muuttumisen johdosta pois lähtenyt Tri Patrick Moore on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan ihmisen toiminnan tuottama hiilidoksidi on itse asiassa pelastanut ihmiskunnan ja koko maapallon kuolemalta:

 

https://fcpp.org/sites/default/files/documents/Moore%20-%20Positive%20Im...

 

Viimeisen jääkauden aikana 18 000 vuotta sitten hiilidioksidipitoisuus oli vaarallisen alhaalla, vain 180 ppmv, joka on vain 30 ppmv sen rajapitoisuuden yläpuolella, jossa kasvit kuolevat ja kaikki elämä niiden mukana.

 

Eli, fossiilisten käyttö voi olla ihmiskunnan ja maapallon elinehto, nykyisellä hieman alle 400 ppmv:n pitoisuudella kasvit eivät kasva optimaalisesti, ovat "nälkäisiä". Alarmistit ovat perusteellisesti ja vaarallisesti väärässä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Hannu Tanskanen

Ilman ihmisen tuottamaa hiilidioksidia elämä maapallolla loppuisi kahden miljoonan vuoden kuluessa, vain silmänräpäys maapallon historissa. Optimi kasvien kasvamisen suhteen olisi yli 1000 ppm nykyisen hieman alle 400 ppmv:n sijaan.

Kambrikaudella 500 miljoonaa vuotta sitten pitoisuus oli noin 7000 ppmv, sen jälkeen hiilidoksidia on sitoutunut maaperään ja meriin valtaosa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Osa kasveista olisi kuollut, jolloin hiilidioksidin määrä olisi lakannut laskemasta ja uusi tasapainotila olisi saavutettu.

Hannu Tanskanen

Hetkinen, nyt en ymmärtänyt? Siis miksi ja milloin osa kasveista olisi kuollut ja miksi? Ymmärrän niin, että ongelma ei ole se, että kasvit käyttävät hiilidioksidin vaan se, että sitä häviää sitoutumalla sedimentteihin ja mereen.

Islannissa on juuri tehty testejä mineraalilla, joka sitoo suuria määriä hiilidIoksidia, tarkoituksena varastoida sitä maahan entistä tehokkaammin, nythän sen pelätään purkautuvan pois kerroksista johon sitä on ajettu, vanhat öljylähteet yms.

Hannu Tanskanen

Tästä muistuu mieleeni käynnistämäni keskustelu hiilidioksidin viipymäajasta ilmakehässä Helsingin Sanomien mielipiteessä muutama vuosi sitten.

Luontoliiton Leo Stranius oli väittänyt samalla foorumilla, että CO2 viipyy ilmakehässä "tuhansia vuosia". Olin juuri lukenut tuoreesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jonka mukaan viipymä oli vain 3-5 vuotta ja kirjoitin vastineen.

Pari päivää myöhemmin samalle foorumille tuli Helsingin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan professori Folke Stenmanin kommenttikirjoitus, jossa hän todisti peräti 33 vertaisarvioitua tutkimusta viime vuosilta, jossa päädyttiin samaan arvoon, 3-5 vuotta.

Asiasta kehkeytyi kiivas keskustelu, jossa mm. yliopiston lehtori Räsänen kiisti tutkimukset, samoin usea muu, mutta ilman vastatutkimuksia, oli vain törmätty uskoon asiassa, "puututtu pyhiin".

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

60-luvulta lähtien keskimäärin 55 % ihmisen ilmakehään lisäämästä hiilidioksidista jää ilmakehään ja 45 % menee joko biosfääriin tai meriin - suurella todennäköisyydellä meriin. Nykyinen CO2-pitoisuuden lisäys 260 ppm:stä 400 ppm:ään on saavutettu n. 260 vuoden aikana. Jos otetaan sama kehitys toisin päin, niin sen mukaan pääsemme takaisin tasolle 280 ppm vähintään samassa ajassa - ei siinä tuhansia vuosia tarvita.

Tässäkin kohtaa mielnkiintosta on tietää, että IPCC väittää, että koko lisäys eli kasvu 28 % ilmakehässä on antropogeenistä eli ihmisen päästöistä johtuvaa. Suorien isotooppimittausten mukaan antropogeenistä hiilidioksidia on kuitenkin vain 8 % ja syynä on se, että ilmakehän hiilidioksidista vaihtuu 25 % vuosittain. Ilmakehästä siirtyy antropogeenistä hiilidioksidia pois ja tilalle tulee luonnollista. Tämä ei IPCC hidasta, koska heidän yksi tavoitteensa on osoittaa, että ihmisen päästöt ovat siitä erikoisia, että ne eivät vaihdukaan muun hiilidioksidin tapaan. IPCC:n malli tietää asiat paremmin kuin suorat mittaukset. Se on tärkeää, koska niin voidaan tehdä pelottavia ennusteita tulevaoisuudesta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ilmakehässä oleva hiili on vain yksi vaihe luontaisessa hiilikerrossa. Olennaista on se, että ihmisen toiminta on saanut aikaan muutoksen 260->400 ppm toisaalta lisäämällä co2:n lähteitä ja toisaalta poistamalla nieluja. Isotooppimittauksissa ei näy vaikkapa soihin sitoutuneen hiilen polttaminen. Jos kaikki polttaminen pystyttäisiin lopettamaan, palautuisi luontainen co2:n taso nopeasti.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Kalevi Härkönen (kommentti 6), mikähän on mielestäsi ilmakehän "luontainen" hiilidioksidipitoisuus? Mahtaisiko kasvihuoneiden hyväksi havaittu hiilidioksidipitoisuus antaa jotain vihjettä?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #7

Luontainen = ilman ihmisen vaikutusta.

Kasvihuoneessa kasvuympäristö ei ole luontainen vaan kyseessä on ruokatehdas.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #10

Kalevi Härkönen (kommentti 10), olisiko Sinulle mahdollista kuitenkin hyväksya se että kasveille luontainen ilman hiilidioksidipitoisuus on se jossa ne kasvavat (yhteyttävät) nopeimmin miljoonien vuosien evoluution seurauksena?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #18

Luonnossa kasvien kasvua rajottavat monesti muut tekijät kuin co2:n vähäisyys, ravinteet ja vesi nyt esimerkiksi. Silloin kuin muita rajoitteita ei ole (kuten on tilanne kasvihuoneessa) on luonnollista, että lisääntynyt co2 lisää kasvua. Joten kyllä se on 'mahdollista hyväksyä'.

Ei ole väitettykään, että ilmakehän lisääntynyt co2 olisi pelkästään haitallista. Hyviin puoliin voidaan laskea vaikkapa pienetynyt lämmitysenergian tarve meidän leveysasteilleamme. Myös kasvien luontainen kasvu uuden tutkimuksen mukaan lisääntyy - tosin ne jotka poimivat tutkimuksista vain itseään miellyttävät argumentit tuppaavat unohtamaan, että saman tutkimuksen mukaan vaikutus on ei ole pysyvä.

Kokonaisuutena katsoen antropogeenisen co2:n haitat ovat suuremmat kuin hyödyt.

Hannu Tanskanen Vastaus kommenttiin #23

Tutkija yrittää kaikin keinoin mitätöidä tuloksen.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #10

Kalevi Härkönen, olisiko Sinulle mahdollista kuitenkin hyväksya se että kasveille luontainen ilman hiilidioksidipitoisuus on se jossa ne kasvavat (yhteyttävät) nopeimmin miljoonien vuosien evoluution seurauksena?

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Antero Ollila (kommentti 5), mistä tempaat 1750-luvun tasot vertailujesi lähtökohdaksi, niin globaalin ilmakehän lämpötilan kuin hiilidioksidipitoisuudenkin suhteen? Käsittääkseni tuohon aikaan niin kemia kuin fysiikkakin olivat vielä aika kapalovaiheessa. Puhumattakaan siitä että olisi tehty ilmakehän hiilidioksidipitoisuusmittauksia tai lämpötilan mittauksia. Lämpömittarin mitta-asteikotkin taisivat olla tuolloin vielä varsin hakusessa.

Käsittääkseni IPCC:n vertailuajankohta ainakin globaalin ilmakehän lämpötilan suhteen on 1870-luku. Minulle tosin on epäselvää, mistä IPCC tempaa tuon ajan ilmakehän globaalin keskilämpötilan sadasosa-asteen tarkkuudella. Tämä ajatellen ilman lämpötilan havaintoasemien sekä mittausten tiheyttä, ja lämpömittarien tuonaikuista mittaustarkkuutta.

Näissä keskusteluissa kaipaan erityisesti empiriaan perustuvia päätelmiä!

Hannu Tanskanen

Hiilidioksidin järjestelmällisen mittauksen ilmakehässä alkoi vasta 1958-60 tutkija nimeltä Keeling Hawaijin Mauna Loa-tulivuoren rinteen observatoriossa. Olen joskus esittänyt hämmästystä siitä, että CO2 mittaus tehtiin alueella jossa on toimivia tulivuoria, jotka syytävät mm. hiilidioksidia.

Lämpötilan mittausten tarkkuudesta ei voida edes puhua 1800- luvulla tai aikaisemmin, asteen tarkkuus olisi huima saavutus. Meriveden lämpötila mitattiin nostamalla partaan yli sankollinen vettä tai peräti pilssivedestä.

Hiilidioksidin, jonka pitoisuus on historian kuluessa vaihdellut rajusti, " luontainen pitoisuus" on vaikea määritellä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #9

Nykyiset ekosysteemit ovat sopeutuneet tasoon alle 300 ppm. Jos tuo vaikkapa tuplataan kukaan ei tiedä mm. paljonko ihmisiä planeetta sen jälkeen pystyy elättämään.

Hannu Tanskanen Vastaus kommenttiin #11

Päinvastoin, sadot suurenevat.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #12

Kuinkahan sadoille käy vaikkapa Bangladeshissa kun merivesi peittää pellot?

Hannu Tanskanen Vastaus kommenttiin #14

Muuttavat muualle. Mutta merenpinnan nousun kiihtyminen ikiaikaisesta jääkauden jälkeisestä ajasta on täyttä tuubaa, Tukholman ylipiston professori Mörner, maailman arvostetuin alallaan, todisti tuon Malediiveilla ja ajettiin viidakkoveitsin pakoon kun ei "hukkuva saariparka" saanutkaan kupattua rahaa ja huijaripresidenttinsäkin ajettiin samalla maanpakoon tai tarkemmin työnnettiin merelle veneessä.

Eurooppalainen merenpinnan korkeutta kolme vuotta mitannut "Poseidon" -satelliitti todisti, ettei merenpinta ole noussut normaalia nopeammin, kun tahalliset virheet sen softassa oli paljastettu (= antoi kolminkertaisen tuloksen oikeaan verratuna).

Kautta aikain ihmiset ovat joutuneet muuttamaan asuinpaikkaa luonnonolosuhteiden vaihdellessa, ei siinä mitään tavatonta ole. Meillä Suomessa Pohjanlahden rannikolla maata tulee lisää, kun se jääkauden jälkeen nousee nopeammin kuin meri.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #14

Hiilidioksiidiko Bangladeshin upottaa?

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #11

Floora ihan varmasti sopeutuu vaikka hiilidioksidipitoisuuteen 0 ppmv, tosin sopeutuminen tapahtuu kuolemalla. Tämän seurauksena myös fauna kuolee hyvin pian.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Poliitikot perustelevat näihin uusiutuvan energian tuotannon tukemiseen uppoavia miljardeja euroja aina juuri ilmastonmuutoksella. Julkisen rahan hukkaaminen itsessään kannattamattomaan bisnekseen valheellisilla perusteilla on moraalitonta eikä tällainen toiminta ole vapaan markkinatalouden periaatteiden mukaista.

Perusteluina käytetään IPCC:n skenaarioita tulevaisuudesta, mutta IPCC haluaa vain tuloksia jotka tukevat poliittista päätelmää, tämä on vaarallista kansantalouden ja tieteellisen tutkimuksen kannalta.

IPCC:n lämpenemisskenaariot ovat skenaarioita vain päästöskenaarioiden kautta. Meille on jo nyt täysin selvää, mikä on nyt CO2-pitoisuus ja sekin riittävällä tarkkuudella, mitä se tulee olemaan ensi vuosikymmenellä. Skenaarioiden taakse on turha yrittää piiloutua, kun metsään mennään.

Päätöksistä putoaa pohja pois kun prosesseja hallinnoivat ihmiset menettävät käsityksen siitä, että prosessien tehtävä on palvella yhteistä hyvää. Menetelmät käsitetään tavoitteiksi, ja niiden säntillistä noudattamista pidetään ylimpänä hyveenä. Arvot korvataan mielikuvilla ja iskusanoilla. Harkinta korvataan säännöillä ja ohjeilla. Neuvottelut korvataan määräyksillä..

Ei tämä kehitys johda hyvään lopputulokseen, se nähdään jo nyt järjettömänä ja kalliina tuulivoimaloiden rakentamisessa terveys- ja ympäristöhaittaa aiheuttavana länsirannikolla Porista Tornioon. Sähkön huoltovarmuus on vaarassa jatkuvasti puuskittaisen tuulivoiman joskus täydellä ja hetken päästä ei mitään teholla tuotannon vaihteluissa.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Mikähän on se ihmisen osuus nykyään koko maapallon hiilidioksidituotannosta? Nettiaviot vaihtelevat 4-12%! Akatemiaprofessori Kulmala, jota on mainostettu maapallon johtavaksi ilmastoasiantuntijaksi, vastasi kysymykseeni Helsingin suomalaisella klubilla, että ei tiedä!Siellä hän esitelmöi aiheesta: "ihmisen tuottamien pienhiukkasten osuus ilmastonmuutokseen". Lämpötila ja CO2 käyrät oli piirretty sadan vuoden päähän ja CO2 oli kaiken syypää parin asteen nousuun. Minä haluaisin heti kaksikymmentä astetta lisää, mutta kun ei saa, kun auringossa ei riitä tehoja!

Toimituksen poiminnat